Varhaiskasvatussuunnitelma
Tikkurilan Montessori-päiväkodit:
Orvokki ja Rantakaisla
Montessorikasvatuksen pedagogiset perusteet
Orvokin ja Rantakaislan varhaiskasvatus perustuu Maria Montessorin, montessorilaisen kasvatusfilosofian perustajan, ajatuksiin lapsesta.
Maria Montessori puhuu vastaanottavaisesta mielestä kuvatessaan alle kouluikäisen lapsen tapaa ajatella ja rakentaa psyykkisiä ja fyysisiä voimavarojaan. Lapsen vastaanottavaiselle mielelle on tyypillistä valikoimattomuus. Alle 3-vuotias lapsi ”imee” eli absorboi sisäänsä vaikutteita ympäristöstään, esim. puhuttua kieltä, liikkumista ja asenteita, kykenemättä suodattamaan niitä mitenkään. Tämän ikäisen lapsen oma tahto ei ole vielä kehittynyt.
N. 3-vuotiaana lapsen vastaanottavaisen mielen rakenne muuttuu tiedostavaksi. Lapsi käsittelee alle 3-vuotiaana omaksumiaan asioita toiminnan kautta aktiivisesti, omaa tahtoaan käyttäen.
Toinen keskeinen käsite montessorikasvatuksessa on herkkyyskaudet. Niillä tarkoitetaan ajanjaksoja jolloin tiettyjen taitojen ja ominaisuuksien omaksuminen on
luontevaa ja vaivatonta. Herkkyyskaudet vaikuttavat alle kouluikäisen lapsen elämässä tietyn ajan ja häviävät sitten. Tällaisia herkkyyskausia ovat esim. kielellisen ja sosiaalisen kehityksen herkkyyskaudet.
Valmisteltu ympäristö
Montessoripäiväkodissa oppimisympäristöä kutsutaan valmistelluksi ympäristöksi. Sen muodostavat lapsiryhmä, lapselle suunnitellut toimitilat ja -välineet sekä lasta ohjaavat aikuiset.
Lapsiryhmä
Rantakaislassa on kaksi lapsiryhmää, alle 3-vuotiaat ja 3-6-vuotiaat. Orvokin lapsiryhmässä on 3-6-vuotiaita lapsia.
Yli 3-vuotiailla lapsilla on sosiaalisen kehityksen herkkyyskausi. Ryhmässä toimimisen harjoittelu on tärkeä osa lapsen sosiaalista kehitystä. Harjoittelemme päiväkodissa konkreettisesti erilaisia vuorovaikutustilanteita.
Fyysinen ympäristö
Päiväkodin toimintaympäristö, valmisteltu ympäristö, on suunniteltu lapsiryhmän aktiivisen ja omatoimisen toiminnan näkökulmasta. Toimintavälineet ovat matalilla avohyllyillä lasten saatavilla (mm. montessorivälineet, palapelit, askartelut).
Kaikki huonekalut ovat lasten kokoon soveltuvia. Ympäristössä on hyvä järjestys ja kaikilla tavaroilla on oma paikkansa. Ympäristön ulkoinen hyvä järjestys luo turvallisuutta lapselle ja kannustaa itsenäiseen toimintaan. Kauniit kuvat seinillä, viherkasvit hyllyllä sekä ehjät ja puhtaat toimintavälineet viestittävät lapselle hänen arvokkuudestaan.
Montessorivälineet
Montessori kehitti välineistön tukemaan lapsen toiminnallisia tarpeita ja antamaan avainkokemuksia ympäröivästä maailmasta. Näitä kokemuksia lapsi voi myöhemmin laajentaa tutkiessaan päiväkodin ulkopuolista maailmaa. (Montessorin jälkeen kansainväliset montessorijärjestöt ovat kehittäneet uutta välineistöä .)
Jokainen montessoripäiväkodissa työskentelevä opettaja valitsee ja muokkaa välineitä ja materiaaleja oman lapsiryhmänsä tarpeiden pohjalta.
Montessorivälineiden ominaisuuksia:
-kauniita, laadukkaista materiaaleista valmistettuja
-kutakin välinettä on vain yksi kappale (lapsi oppii mm. odottamaan vuoroaan)
-konkretisoivat lapselle mm. abstrakteja laatukäsitteitä kuten väri, muoto ja kokoerot
-sisältävät virhekontrollin, lapsi voi todeta onnistumisensa ilman aikuisen apua
Montessorivälineistä lisää kohdassa sisällölliset orientaatiot.
Rantakaislan kokopäiväryhmissä on leikkihetkillä käytössä myös perinteisiä leluja.
Aikuinen
Montessoripäiväkodissa aikuisen toimintatapa on mieluummin ohjaava kuin opettava.
Aikuinen havainnoi lapsiryhmäänsä ja havaintojensa pohjalta suunnittelee, valmistelee ja ylläpitää mielenkiintoista ympäristöä lapselle. Hän toimii linkkinä lapsen ja ympäristön välillä mm. esittelemällä lapselle montessorivälineistöä. Aikuinen myös määrittää rajat lapsiryhmän toiminnalle. Selkeät rajat auttavat rauhallisen, positiivisen ja turvallisen ilmapiirin luomisessa.
Päiväkotiemme henkilökunta on sitoutunut ja kouluttautunut montessorikasvatuksen toteuttamiseen. Työntekijämme ovat pitkäaikaisia, vaihtuvuus on ollut hyvin vähäistä.
Pitkä työhistoria kertoo kannustavasta, turvallisesta ja alati kehittyvästä työilmapiiristä.
Päiväkodeissamme on myös muuta erikoisosaamista montessorikasvatuksen lisäksi. Orvokissa englantia puhuvan lapsen on mahdollista saada ohjausta omalla äidinkielellään. Rantakaislassa työskentelee erityislastentarhanopettaja.
Arvot
Päiväkotimme arvot tähtäävät lapsi- ja aikuisyhteisömme hyvinvointiin. Vantaan kaupungin arvot ovat luonteva osa toimintaamme.
Yhteisöllisyys
Lapsen kuunteleminen on oleellista yhteisöllisyyden tunteen muotoutumisessa. Lapsen osallisuus, mahdollisuus vaikuttaa päiväkodin arkeen, välittää lapselle tunteen siitä että hänen mielipiteensä on tärkeä.
Vanhempien ja päiväkodin aikuisten suvaitsevainen, erilaisuuksia hyväksyvä asenne välittyy lapsille. Lapsi oppii suhtautumaan myönteisesti itseensä sekä toisenlaisiin kulttuureihin. Monikulttuurisuus rikastuttaa päiväkotiyhteisöämme.
Yhdessä tekeminen lisää yhteisöllisyyden tunnetta. Esim. päiväkodin pihatalkoissa keväisin ja syksyisin vanhemmat tutustuvat toisiinsa. He voivat myös vaikuttaa päiväkodin asioihin mm. toimimalla päiväkodin hallituksessa.
Työnantaja tukee henkilökunnan yhteisöllisyyttä mm. tarjoamalla mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja koulutukseen. Näin ylläpidetään myös henkilökunnan työhyvinvointia.
Yhteistyö muiden montessoriyksiköiden ja vantaalaisten päiväkotitoimijoiden kanssa vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta.
Innovatiivisuus
Montessorivälineet on suunniteltu vastaamaan lapsen tiedon- ja tutkimisenhaluun. Lapsi voi toteuttaa innovatiivisuuttaan keksiessään niillä uusia käyttötapoja.
Innovatiivisuus toteutuu myös päiväkodin taidekasvatuksessa. Lapsi luo uutta mm. piirtäessään, maalatessaan, muovaillessaan tai soittaessaan rytmisoittimilla.
Sosiaalisissa tilanteissa kannustamme lapsia itsekin keksimään ratkaisuja keskinäisiin pulmiinsa. Näin ongelmanratkaisutaidot vähitellen kehittyvät.
Aikuisyhteisön innovatiivisuus toteutuu mm. ideoiden syntymisenä ja jakamisena esim. tiimipalavereissa.
Innovatiivisuudelle myönteinen työilmapiiri on edellytys kehittyvälle ja avoimelle kasvatustyölle.
Kestävä kehitys
Päiväkotimme kestävän kehityksen periaatteet perustuvat eettisille pohdinnoille:
Mitä lapsi/aikuinen tarvitsee ollakseen onnellinen? Miten haluaisimme asioiden olevan tulevaisuudessa? Miten turvaamme oikeudenmukaiset ja turvalliset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville? Miten kasvatamme lapsista vastuukykyisiä yhteiskunnan jäseniä?
Päiväkodissamme kestävä kehitys lähtee pienistä ja konkreettisista asioista. Kannustamme lapsia huolehtimaan kavereistaan. Opetamme lapsia noudattamaan yhteisesti hyväksyttyjä sääntöjä ja arvostamaan toisia ihmisiä. Edistämme erilaisten kulttuurien tuntemusta. Tiedostamme tärkeän roolimme asennekasvattajina.
Jätteiden lajittelu ja kierrättäminen on osa lapsen arkea päiväkodissamme. Kierrätyskeskus sijaitsee lähellä päiväkotiamme. Mm. huonekalujen, lelujen, astioiden ja kirjojen kierrättäminen tapahtuu siellä kätevästi. Saamme vanhemmilta lahjoituksina materiaaleja joita voimme käyttää askartelutöissämme. Montessorivälineet ovat laadukkaita ja kestäviä. Toiminnan alussa hankittu perusvälineistö on palvellut lapsia jo vuosia.
Keskustelemme lasten kanssa ympäristön suojelun tärkeydestä ja siitä minkä takia on tärkeää että jokainen huolehtii aina pienenkin roskan roskakoriin eikä heitä luontoon.
Tutustumme alan kirjallisuuteen, erityisesti esiopetusikäisten kanssa.
Luonnon; mm. eri maiden, kasvien ja eläinten tutkiminen ja vastuuntunnon herättäminen luontoa kohtaan on olennainen osa montessorikasvatusta. Montessorivälineiden avulla lapsi tutustuu konkreettisesti ja monen eri aistinsa avulla mm. maanosiin, lippuihin, kasvien ja eläinten osiin jne.
Päiväkodissa lapset ruokkivat akvaariokaloja, kastelevat kukkia, pyyhkivät pölyjä kasvien lehdiltä ja opettelevat näin vastuullista suhtautumista kasveja ja eläimiä kohtaan.
Teemme retkiä lähiympäristöön jossa tarkkailemme mm. vuodenaikojen vaihteluita ja lintujen puuhia. Lähellä Rantakaislaa sijaitseva joki luo erinomaiset edellytykset luonnon tutkimiselle. Lisäksi saamme nauttia luonnon virkistävästä vaikutuksesta kauniissa joenrantamaisemassa.
Kasvatuskumppanuus
On tärkeää että vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta yhdessä sitoutuvat lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus- ja vastuu. Henkilökunnalla on ammatillinen tieto ja osaaminen.
Vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan yhteistyö alkaa useimmiten päiväkotiin tutustumisella. Tällöin päiväkodin työntekijä esittelee päiväkodin tiloja ja kertoo toiminnan pääpiirteistä. Ennen päivähoidon alkua perhe saa lapsi kotioloissa-kaavakkeen jonka voi täyttää kotona ja tuoda ensimmäiseen keskusteluun päiväkotiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma-kaavaketta päivitetään yhdessä vanhempien kanssa vähintään kerran vuodessa. Näissä keskusteluissa pohditaan lapsen kasvua ja kehitystä ja asetetaan tavoitteita tulevalle.
Molemmissa päiväkodeissa järjestetään vanhempainillat kaksi kertaa vuodessa. Vanhempainilloissa keskustelemme kasvatuksesta ja käymme läpi päiväkodin arkeen liittyviä asioita. Kysymme myös vanhemmilta toiveita vanhempainiltojen aiheiksi. Joskus kutsumme päiväkodin ulkopuolisia kasvatuksen asiantuntijoita
vanhempainiltoihimme luennoitsijoiksi.
Tiedotamme vanhempia ajankohtaisista asioista kirjallisilla tiedotteilla (mm. retket ja juhlat).
Vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan päiväkodin toimintaa.
Alle 3-vuotiaiden lasten toiminnan erityispiirteitä
Persoonallisuuden ja mielen rakentumisen näkökulmasta alle 3-vuotias lapsi elää tärkeintä vaihetta elämässään. Tiedostamaton vastaanottavainen mieli vaikuttaa , lapsi omaksuu mm. puhekielen, liikkumisen ja tavat.
Tuemme lapsen kielen kehitystä puhumalla lapselle paljon. Käytämme selkeää ja monipuolista kieltä emmekä vältä vaikeitakaan sanoja. Nimeämme asioita ja esineitä arkisissa tilanteissa, kirjoissa ja kuvissa. Nautimme suomen kielestä lauluissa ja loruissa.
Alle 3-vuotias harjoittelee liikkumisen taitoja. Ne harjaantuvat mm. pukeutumistilanteissa tai muissa arkisissa tilanteissa kuten pöydän kattaminen, pöydän pyyhkiminen jne. Säännölliset liikuntatuokiot toteutuvat päiväkodin ulkopuolelta vuokratuissa tiloissa.
Harjoittelemme alle 3-vuotiaiden kanssa käytännön elämän taitoja. On hyvä antaa lapselle vastuuta ikäänsä suhteutetulla tavalla. Nenän niistämisen tai kenkien pukemisen harjoittelu opettaa lasta huolehtimaan itsestään.
Ympäristöstään lapsi oppii huolehtimaan esim. suihkuttamalla kukkia tai pyyhkimällä pölyjä kasvin lehdiltä.
Käytössämme on alle 3-vuotiaille suunniteltuja montessorivälineitä jotka tukevat mm. silmän ja käden yhteistyötä.
Tärkein ihmissuhde lapsella on omiin vanhempiinsa. Tämä kiintymyssuhde luo pohjan lapsen kehitykselle. Aikuiset päiväkodissa kannattelevat lapsen kiintymyssuhdetta omiin vanhempiinsa (esim. katselemalla vanhempien valokuvia ja keskustelemalla lapsen kanssa vanhemmista ja perheenjäsenistä).
Lapsen ihmissuhde päiväkodin aikuisen kanssa on myös merkityksellinen. Tätä ihmisuhdetta voisi kutsua toissijaiseksi kiintymysuhteeksi. Empatiakyky, lapsuuden arvon ymmärtäminen sekä tunneälykkyys ovat tärkeitä ominaisuuksia pienten lasten kanssa työskentelevillä aikuisilla.
Monikulttuurinen varhaiskasvatus
Eri kieli-ja kulttuuritaustaiset lapset tarvitsevat tukea kotiutuakseen päiväkodin toimintaan. Tärkeää on luoda turvallinen ja välittävä ilmapiiri.
Tuemme lasta sosiaalisissa kontakteissa ja ystävyyssuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä. Päivittäiset rutiinit ja käytännöt auttavat lasta vähitellen ryhmäytymään. Käytämme kuvakortteja apuna vuorovaikutuksessa.
Vanhempien kanssa sovimme yhteisistä käytännöistä lapsen oman kielen ja kulttuurin säilyttämisessä sekä suomen kielen ja kulttuurin opettamisessa. Tutustumme lapsiryhmän kanssa eri kulttuuritaustaisen lapsen omaan kulttuuriin mm. montessorivälineiden avulla (palapelikartat, liput jne.).
Oleellista on suvaitseva suhtautuminen erilaisuuteen. Erilaiset kulttuurit ovat osa elämän rikkautta ja monimuotoisuutta.
Erityistä tukea tarvitsevat lapset
Lähtökohtana Orvokissa ja Rantakaislassa on ajatus että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus kasvaa ja kehittyä yhteisessä oppimisympäristössä. Kun havaitsemme että lapsi tarvitsee erityistä tukea jollakin kehityksensä osa-alueella keskustelemme tilanteesta ensin vanhempien kanssa. Yritämme löytää yhdessä pedagogisia ratkaisuja lapsen pulmaan.
Montessorikasvatus tukee erityistä tukea tarvitsevan lapsen tarpeita monella tavalla. Kunnioittava suhtautuminen kaikkiin lapsiin on päiväkotiemme kaikkien aikuisten työskentelyn perusedellytys. Montessoripäiväkodissa työskentelevän opettajan työn rutiineihin kuuluu lapsiryhmän havainnointi. Näin hän saa arvokasta tietoa lapsen kehityksestä. Lapsen mahdollisuus toistaa tehtäviä, työskennellä omaan tahtiinsa sekä montessorivälineiden konkreettisuus ja niihin sisäänrakennettu mahdollisuus ratkaista ongelmia tukevat lapsen loogisen ajattelun kehitystä. Toimintaympäristön hyvä järjestys auttaa lasta jäsentämään myös omaa mieltään. Lapsiryhmien ikärakenteen heterogeenisyys kannustaa vanhempia lapsia auttamaan nuorempiaan ja nuoremmat oppivat koko ajan vanhemmilta lapsilta. Montessoripäiväkodin kielellisen materiaalin runsaus ja monipuolisuus tukee lasta kielellisessä kehityksessä.
Usein erityistä tukea tarvitseva lapsi tarvitsee myös paljon aikuisen apua ja ohjausta. Kun ryhmässä on monta erityistä tukea tarvitsevaa lasta olemme tapauskohtaisesti saaneet ryhmäkohtaisen avustajan. Montessorikasvatus yhdessä isomman henkilöstöresurssin kanssa auttaa erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Rantakaislassa työskentelevä erityislastentarhanopettaja tuo molempien päiväkotien arkeen varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijuutta.
Työskentelemme erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvatuksessa yhteistyössä vanhempien ja Vantaan kaupungin erityistyöntekijöiden kanssa (konsultoiva erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti ja toimintaterapeutti). Laadimme lapsikohtaisen suunnitelman kasvatuksen tueksi. Siihen kirjaamme mm. niitä toimenpiteitä jotka auttavat lasta hänen kehityksensä pulmallisilla alueilla sekä kotona että päiväkodissa.
Sisällölliset orientaatiot montessorikasvatuksessa
Työskentely montessorivälineillä, leikki, ruokailut, ulkoilut ja lepo rytmittävät lapsen päivää. Pyrimme luomaan päiväkotipäivästä pedagogisen kokonaisuuden jossa jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti. Kaikki arjen tilanteet, myös pukeutumiset ja ruokailut ovat kasvatustilanteita jotka suunnitellaan pedagogisesti.
Toimintamme kasvatuksellisen perustan luo lapsen työskentely montessorivälineillä. Työskentelyn avulla lapsi voi toteuttaa luontaista toiminnallisuuttaan, kehittää ongelmanratkaisutaitojaan, tutkia ilmiöitä sekä kehittää kykyään ajatella ja oivaltaa. Aikuinen havainnoi lasten toimintaa ja havaintojensa pohjalta suunnittelee ja muokkaa ympäristöä lapsen tarpeita vastaavaksi.
Käytännön elämän tehtävät
Käytännön elämän tehtävät ovat mielekkäitä oikeita asioita joita lapsi on nähnyt kotonaankin tehtävän (astioiden pesu, lakaiseminen, pöydän pyyhkiminen). Niiden avulla lapsen omatoimisuus ja itsetunto vahvistuvat.
Aistivälineet
Abstraktit asiat kuten värit, muodot ja kokoerot tulevat lapselle tutuiksi kun hän työskentelee aistivälineillä. Niiden avulla lapsi oppii luokittelemaan ja jäsentelemään asioita.
Kielimateriaali
Kielimateriaalin avulla lapsi mm. rikastuttaa sanavarastoaan ja tutustuu äänteisiin ja kirjaimiin.
Lapsi oppii nauttimaan kirjoista, loruista ja tarinoista.
Lapsen vuorovaikutustaitoja tuetaan harjoittelemalla kuuntelemista ja puheilmaisua.
Lukeva lapsi voi tutustua sanojen ja lauseiden rakenteisiin sekä tuottaa omia sanoja, lauseita ja pieniä tarinoita.
Matematiikka
Maria Montessori havaitsi että lapsella on luonnostaan matemaattinen mieli. Numerot ja laskeminen ovat mukana päiväkotimme arjen tilanteissa, leikeissä, peleissä ja lauluissa.
Tutustumme matemaattisiin peruskäsitteisiin konkreettisen montessorivälineistön avulla. Etenemme lapsen kiinnostuksen mukaan.
Kulttuuri (Luonnontieteellinen orientaatio)
Kulttuurialueen välineet tarjoavat mahdollisuuden luonnon ja ympäristön tutkimiseen: eläimet, kasvit, tiede (esim. kuinka magneetti toimii).
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen toteutuu päiväkodissamme mm. musiikin, kuvataiteen ja liikunnan kautta.
Leikki
Päiväkodin leikkihetkillä lapsen minäkuva selkiytyy, emotionaaliset, sosiaaliset ja kognitiiviset taidot vahvistuvat.
Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio
Tutustumme lapsen omaan kotiseutuun ja sen kulttuuriin. Toimintamuotoina esim. retket lähialueiden kohteisiin; kirjasto, kotieläintila jne.
Eettinen kasvatus
Kodin arvot ja kulttuuri muodostavat lapsen eettisen kasvun perustan. Toiminta päiväkodissa tukee kotikasvatusta. Aikuisen rooli on toimia mallina ja esimerkkinä.
Lapsi omaksuu arvot ja asenteet aikuisen mallia seuraamalla.
Eettinen kasvatus on osa jokapäiväistä toimintaamme. Se toteutuu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja keskusteluissa lasten kanssa. Lapsi harjoittelee erottamaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan sekä vapauden ja vastuun merkityksen. Hyvät tavat-tuokioilla lapset harjoittelevat konkreettisesti erilaisia sosiaalisia tilanteita. Esim. kuinka pyydän anteeksi, kuinka tervehdin kohteliaasti jne.
Kiusaamiseen puutumme välittömästi. Keskustelemme tilanteesta kiusatun, kiusaajan ja koko lapsiryhmän kanssa. Asetamme jämäkät rajat ja harjoittelemme empatitaitoja. Käytämme myös aiheeseen liittyvää lastenkirjallisuutta apuna. Jokainen päiväkodin työntekijä ilmaisee selkeästi ettei kiusaamista hyväksytä. Kiusaamistilannetta käsitellään ja asian työstämistä jatketaan niin kauan että kiusaaminen loppuu.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Teemme tiivistä yhteistyötä Vantaan kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden työntekijöiden kanssa.
Konsultoiva erityislastentarhanopettaja hoitaa erityistä tukea tarvitsevien lastemme asioita.
Lasten valinta päiväkotiin tapahtuu yhteistyössä kaupungin varhaiskasvatuspalvelun kanssa.
Neuvolan terveydenhoitaja osallistuu oppilashuoltoryhmän kokouksiin.
Puhe-ja toimintaterapeutit osallistuvat palavereihin joissa laadimme yhdessä vanhempien kanssa lapsikohtaisia suunnitelmia erityistä tukea tarvitsevien lasten kehityksen tueksi.
Teemme yhteistyötä Kuusikon koulun montessoriluokkien kanssa. Esiopetusikäiset lapset käyvät keväisin tutustumassa koulussa ja montessoriluokkien opettaja käy tutustumassa päiväkodissa tuleviin ensimmäisen luokan oppilaisiin.
Teemme yhteistyötä myös Vantaan Montessori-leikkikoulu Montsan kanssa, hallitus-ja esimiestyön sekä lapsiryhmävierailujen merkeissä.
Yhteistyötahojamme ovat myös muut yksityiset päiväkodit Vantaalla esim. kesäajan päivystystilanteissa.
Orvokki ja Rantakaisla toimivat harjoittelupäiväkoteina Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian montessoriohjaajaopiskelijoille.
Otamme vastaan lastentarhanopettaja-, sosionomi- ja lähihoitajajaopiskelijoita aina käytettävissä olevien resurssiemme ja mahdollisuuksiemme mukaan.
Toiminnan suunnittelu, seuranta ja arviointi
Varhaiskasvatustoiminnan laadukas toteutuminen edellyttää toiminnan suunnittelua ja arviointia. Jokaisen ryhmän lastentarhanopettajan tehtäviin kuuluu ryhmänsä toiminnan suunnitteleminen. Palautetta toiminnan onnistumisesta saamme suoraan lapsilta ja vanhemmilta. Jokaisen ryhmän aikuistiimi suunnittelee ja arvioi toimintaansa viikkopalavereissaan.
Itsearviointia opettelevat myös lapset, jokainen esiopetusikäinen arvioi omaa oppimistaan esiopetusvuoden aikana. Myös montessorivälineet ohjaavat lasta itsearviointiin. Monissa niistä on ns. virhekontrolli joka kertoo lapselle onnistumisesta.
Henkilökunnan jäsenet arvioivat omaa työssä kehittymistään kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitettäessä lapsen vanhemmat ja päiväkodin työntekijät keskustelevat yhdessä lapsen kehityksestä ja suunnittelevat tavoitteita.
Asiakastyytyväisyyskyselyssä vanhemmat antavat palautetta päiväkodin toiminnasta.
